Terveyttä datasta

Liisa Ukkola-Vuoti

Rekisteritiedosta täydennystä kliinisille kokeille

Kliiniset tutkimukset ovat perinteisesti olleet kultainen standardi lääkkeen tehon tutkimiseen. Viime aikoina real-world evidence (RWE) on ponnistanut kliinisten tutkimusten rinnalle. Kliinisillä- ja RWE- tutkimuksilla on omat vahvuutensa, minkä vuoksi kummallakin on oma paikkansa lääkkeen elinkaarella, mutta molempia hyödyntävä surffaa totisesti aallon harjalla.

Satunnaistettu ja kontrolloitu kliininen tutkimus, eli RCT, sekä RWE-tutkimus ovat lääketieteessä käytettyjä tutkimusmuotoja. Kumpaakin voidaan hyödyntää esimerkiksi lääkkeen tehon tai turvallisuuden osoittamiseen. Molemmilla menetelmällä on  puolensa. Tämä blogi kertoo kliinisin kokein ja RWE- tutkimuksella saadun tiedon eroista ja niiden yhdistämisestä.

Kliininen koe ja tosielämän näyttö

Kliiniset tutkimukset antavat tietoa lääkkeen tehosta tai muusta interventiosta suhteessa verrokkihoitoon. Kliinisen tutkimuksen asetelma on kokeellinen ja tutkimusasetelmaa kontrolloidaan monella tavalla. Näin varmistetaan potilaiden turvallisuus, tutkimuksen tieteellinen laatu ja kokeen toistettavuus, mutta tuloksen yleistettävyyttä voidaan kyseenalaistaa.

RWE-tutkimukseen hyödynnetty tosielämän tieto on tallennettu rutiinisti potilaan hoidon aikana. Kuten nimi "tosielämän näyttö" kertoo, RWE kuvailee lääkkeen tai hoidon toimintaa varsinaisessa hoitokäytännössä

Koska RWE-tutkimukseen käytettävä tieto poimitaan retrospektiivisesti, sitä ei voida kontrolloida. Tutkittavien sukupuoli, ikä, lääkitys, taudin vaihe ja oheissairastavuus vaihtelevat. Tämän vuoksi käytettyjä hoitoja voi olla useita, eikä tietyn hoidon ja verrokkihoidon suora tarkastelu ole mahdollista. Retrospektiivinen tutkimusasetelma estää myös sellaisen lääkkeen vaikutuksen tutkimisen, mikä ei vielä ole ollut kliinisessä käytössä.

Kliinisen tutkimuksen kirjauskäytännöt sovitaan ennalta, minkä ansiosta ne ovat yhdenmukaiset läpi tutkimuksen. Tosielämän tietoa puolestaan kirjaa lukuisat ammattilaiset eri aikoina ja yksiköissä, minkä vuoksi kirjaustavat saattavat poiketa toisistaan sisältää virheitä. Tämän vuoksi laadunvarmistuksella on tärkeä osa RWE-tutkimuksessa.

Kliinistä tutkimusta voitaisi verrata eläintieteilijän laboratoriossa suorittamaan kokeeseen, missä eläimiin vaikuttavia tekijöitä – kuten päivän pituus, ravinto ja lämpötila - kontrolloidaan. Samaa vertausta käyttäen RWE-tutkimus olisi eläimen luonnollisessa elinympäristössä tehty koe, missä yksityiskohtiin ei voida vaikuttaa.

Big data

RWE-tutkimukseen ei tarvitse rekrytoida osallistujia, sillä Suomessa sosiaali- ja terveystietoja voi käyttää tutkimukseen toisiolain alaisella tietoluvalla. RWE-tutkimus kattaa kaikki rekisteriin tallennetut henkilöt retrospektiivisesti, eli tosielämän tieto on olemassa jo tutkimuksen alussa - ilman tarvetta uuden tiedon kirjaamiseen.

Tutkittavien rekrytointi ja seuranta saattavat olla prospektiivisen kliinisen tutkimuksen haaste. Kliiniseen lääketutkimukseen osallistuva saattaa pohtia mukaan lähtemistä - vaikka sen vuoksi, ettei haluaisi päätyä plasebohoitoa saavaan ryhmään. 

Suuri tietomäärä korjaa RWE-tutkimuksen epävarmuustekijöitä, kuten tosielämän tiedon kirjausvirheitä. RWE-tutkimuksen suuren tietomäärän ja tiedon alkuperän ansiosta tosielämän tietoon voidaan hyödyntää koneoppimista, mistä voi lukea lisää Menetelmien maailma- vieraskynäbloggauksista

"Kliininen- ja RWE-tutkimus eivät kilpaile keskenään, vaan ovat toisiaan täydentäviä menetelmiä"

Lääkkeen tehoon keskittyvää kliinistä tutkimusta voidaan täydentää RWE:llä esimerkiksi lääkkeen kohteena olevan potilasryhmän epidemiologiaan, elinaikaan, taudin etenemiseen tai hoidon kustannuksiin liittyen. Myös virtuaalinen kliininen koe yhdistää kliinisen ja RWE-tutkimuksen.

Toisinaan lääketutkimuksissa päädytään verrokkijoukon kuvaamisen RWE-tutkimuksen avulla, koska kliininen tutkimus olisi epäeettinen vaihtoehto. Syöpähoidoissa kliinisen tutkimuksen verrokkihaaraa ei yleensä voida toteuttaa, koska potilaita ei voida jättää ilman hoitoa.

Verrokit on mahdollista poimia retrospektiivisestä potilasmassasta kliinisen tutkimuksen potilasvalinnan kriteerejä käyttäen - verrokkikontrollihaaran avulla. Näin voidaan kurkistaa miten kliinisen tutkimuksen potilasjoukolla menisi tosielämässä. Tällöin kliininen- ja RWE-tutkimus paiskaavat kättä ja tosielämän tieto täydentää kliinisessä kokeessa havaittua.

Lopuksi

Vaikka sosiaali- ja terveysalan rekistereihin tallennettua tietoa ei alun perin luotu tutkimuskäyttöön, on sen laaja hyödyntäminen paitsi järkevää myös kustannustehokasta. Kliinisen kokeen tulos tai RWE ovat yksinään epävarmempia kuin yhdessä esitettyinä.

Lääkeviranomaiset ja päätöksentekijät arvostavat RWE:tä kliinisten kokeiden lisäksi. Paikallisen RWE:n käytöstä lääkkeen markkinoille saamisessa voit lukea täältä ja hintalautakunnan neuvotteluissa  täältä.

Edellä mainitut virtuaalikontrollihaarat ovat tätä päivää ja niistä kirjoitamme lisää tulevissa Menetelmien maailma -vieraskynissä.

Liisa Ukkola-Vuoti
Liisa Ukkola-Vuoti
on 18 toukokuuta, 2022

Aiheet: RWE, Kliininen tutkimus, RCT, Virtuaalikontrollihaara